Tämä on ensimmäinen osa Kroatian matkan matkapäiväkirjaa. Reissun tapahtumat on kirjoitettu heti tuoreeltaan, mutta niiden julkaisu tapahtui pienellä viiveellä ja tekstin suodattamisella. Toivottavasti pääset mukaan tunnelmaan. :)
Pilkoin eri päivät useampaan postaukseen yhden todella pitkän sijaan, tuntui jotenkin loogisemmalta kuin yksi todella pitkä tarina.
Matka alkoi mukavasti suoralla aamulennolla Helsingistä Splitiin ilman ongelmia. Vastassa Splitin kastelan kentällä oli lämmin tuulahdus ja tunne hienosta lomasta. Ensimmäiseksi tehtävänä oli selvittää vuokra-auton sijainti mikä oli varattu etukäteen, kuten mahdollisimman paljon koko matkasta oli pyritty valmistelemaan jouhevan toiminnan varmistamiseksi. Vuokrausyhtiö löytyi lopulta terminaalin ulkopuolelta, josta meillä oli vielä heidän järjestämänsä kyyti "vuokraamolle". Meno oli suomalaiseen jäykkyyteen tottuneelle taas hieman uudenlaista, mutta homma kuitenkin toimi pienestä säädöstä huolimatta. Vuokra-autoksi saimme Toyota Corolla Verson, mikä sopi tarpeisiimme loistavasti. Tavaratilaa ei ollut ihan hirvesti, mutta sen verran, että saimme kaiken kyytiin jo tässä vaiheessa. Auto oli valittu täysillä vakuutuksilla ilman minkäänlaisia omavastuita selkeyden säilyttämiseksi tällä reissulla, sillä tiedossa oli käymistä hieman syrjäisemmissäkin kolkissa.
Auto saatiin pakkaamisen jälkeen alle ja matka kohti Splitin keskustaa saattoi alkaa. Matkalla pieni evästauko Suomestakin tutussa Lidlissä ja lämmön sekä maisemien ihailua hetken aikaa. Majoituksen isäntäkin soitteli ja kyseli sijaintiamme, oli kuulemma jo hetken aikaa odottanut. Vuokra-auton saamisessa vuokraamosta ja säätämisessä lähdön kanssa oli kulunut sen verran aikaa, että hän oli jo ruvennut huolestumaan tulemisestamme. Majoitus löytyi lopulta navigaattorin ja kättään heiluttavan miehen kanssa sen verran kivasti, että selvittiin yhdellä u-käännöksellä ennen auton laittamista pihaan parkkiin. Majoituksen sijainti oli keskussairaalan vieressä, hieman keskustan vieressä, mutta kuitenkin nopean kävelymatkan päässä kaikesta oleellisesta toiminnasta.
 |
| Siirtymäreitti keskustaan |
 |
| Splitin vanhaa keskustaa, hetken päästä tuli ukkonen ja poisti ihmiset |
Tavaroiden purkamisen ja huoneiden jakamisen jälkeen oli suunnitelman mukaisesti aika lähteä katsomaan Splitin keskustaa ja muutamaa geokätköä rantoja pitkin kävellen. Pääsimme hyvin keskustan tuntumaan ja maisemat oli talven jälkeen varsin piristävät auringon paahtaessa suoraan yläpuolelta lämpimästi ihoa hyväillen. Hetken aikaa kaupungin muurin edessä pyörittyämme alkoi vuorten yli tulla ukkospilviä, mitkä pakottivat meidät etsimään lounaspaikkaa keskustasta. Aikaa ei hirveän montaa minuuttia ehtinyt kulua kun jouduimme juoksemaan varjojen suojaan ravintolaan jolla ei ollut sisäpaikkoja lainkaan. Lounasaika oli kuitenkin käsillä, joten löysimme listalta juotavaa ja syötävää ilman murheellista mieltä sateesta. Kaupunkitutustuminen jäi hieman aiottua torsommaksi sateen jatkuessa koko iltapäivän aina alkuiltaan saakka, joten lounaan jälkeen päädyimme kävelemään takaisin majoitukseeen valmistautumaan seuraavan päivän koitoksiin.
Kävin vielä itse illalla juoksemassa lenkin Marjanin ympäri, mikä on kaunis kukkula kaupungin pohjoispäässä ja todella suosittu ulkoilualue. Ajatukseni oli juosta rantoja pitkin mukavasti merta ihmetellen, mutta polku oli päätetty jossain kohdassa muurata umpeen ja kiipeilymahdollisuuksista huolimatta, päätin jättää mahdollisuuden käyttämättä tällä kertaa. Palailin reittiä hieman takaisinpäin ja lähdin kiipeämään mäkeä pikkuhiljaa ylöspäin. Reitin varrella vataan tuli mukavan näköinen puisto, jonne olisi ollut kiva mennä juoksemaan. Juoksin portille, jossa olikin mies vastassa. Kysyessäni puiston julkisuudesta, sain vastaukseksi
- "no, it's not public park"
- "ok, it's private?"
- "No, it's government area, nothing interesting to see here, just some buildings"
- "thank you very much and have a nice evening"
- "Ok, bye"
 |
| Hieman enemmän aikaa, niin tästä olisi voinut mennä yli ja jatkaa rantaa pitkin |
Ehkä
hämmentävin keskustelu minkä olen käynyt kenenkään kanssa pitkään
aikaan, informaatiosisältö oli lähellä nollaa ja toteamus tylsistä
rakennuksista oli ehkä viihdyttävin mahdollinen. Jatkoin tyytyväisenä
matkaani välittämättä tästä sen enempää, pihapiirissä oli kyllä
massiivisia rakennuksia ja Kroatian lippuja, mutta ei mitään
poikkeuksellista. Kiertelin mäen ympäri ja palailin takaisin vanhan
kaupungin läpi. Ruokailu ja nukkuminen oli illan ohjelmassa, minkä
jälkeen pääsisimme ensimmäisen päivän askareisiin.
 |
| Taitaa odottaa romutusta tämäkin yksilö |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti